Ensimmäiset työpäivät

No niin, työtkin pääsivät alkuun tällä viikolla. Tosin vain torstai ja perjantai, mutta parempi sekin kuin ei mikään. Kiinalainen uusi vuosi sekoittaa Korean tänä viikonloppuna ja ensi viikolla onkin varmaan aimo annos historiaa päivityksessäni.

Työpaikka yllätti aika suuresti. Koska verkkosivujen perusteella ei itse paikasta saanut mitään käsitystä, ajattelin että se on jotenkin samanlainen kuin meillä Suomessa toimivat lasten ja nuorten turvakodit. Siisti, keskellä kaupunkia ja sen kokoinen että sinne mahtuu useampikin turvaa ja apua tarvitseva nuori. Noh, toimisto ja itse rakennus on ihan Soulin keskustassa mutta nuo muut osat eivät sitten täsmääkään. Seinistä irtoilevat tapetit ja maali rappistuu. Ovissa on isoja kolhuja (poikien puolella) ja muutenkin paikka sijaitsee slummin näköisellä alueella jossa taloja ei ole hoidettu ja graffitit peittävät useamman ikkunan/oven. Graffitit ovat ainakin osin kiinteistövälittäjien tekemiä mutta silti.

Tässä kuva toimistosta. Siihen se melkein mahtuukin. Eli omaa työpöytää tai konetta minulla ei ole. Luultavasti sellainen järjestyy parin kuukauden päästä kun osa porukasta rantautuu muihin toimipisteisiin lämpimämmän sään avulla. Yksi työkaveri näytti tilastoja ja viime vuonna tämä yhdistys oli auttanut yli tuhatta kotoa karannutta tai apua tarvitsevaa nuorta.

Minulle kerrottiin että työni on suht helppoa. Pese nuosten pyykit, tarjoa niille ruoka jos pyytävät (3xpäivä), ole heidän kanssaan jos huvittaa ja käännä esitteet/verkkosivut englanniksi. Juu... voitte ihan itse katsoa täältä heidän kotisivujaan. Sieltä löytyy myös työntekijöiden kuvat jos jotakin kiinnostaa.

Torstaina aloitin heti aamulla esitteen kääntämisen koska ei ollut muutakaan tekemistä. Esite näyttääpi tältä

Syystä tai toisesta tuo toinen kuva ilmestyy vääriinpäin enkä saa sitä käännettyä. Pahoittelut.

Esite on kaksi puolinen ja sisältää lakitekstiä. Ehkä hivenen hankala tapaus mutta ainakin aikaa kuluu tämän parissa. Ja onneksi, lasten oikeuksista löytyy ihan virallinen englanninkielinen säädös YK:ltä, joten sieltä vaan suoraan ottamaan ne kohdat :D

Yhden suojaa tarvitsevan nuoren näin näinä kahtena päivänä. Hänkin sai yhteyden ystäväänsä ja he ottivat toimistosta myös tähän kontaktin, joten tämä tyttö lähti muutaman tunnin jälkeen pois. Pojista minulle sanottiin että ehkä on parempi jättää heidät rauhaan kun kotoa karanneet ovat usein myös väkivaltaisia. En tiedä olisivatko ulkomaalaista kohtaan, mutta silti taidan jättää heidät rauhaan.

Työkaverit ovat hiljaisia, eivät pajon puhua pukahda mutta se on ymmärrettävää. Yhtäkkiä joukkoon tupsahtaa joku ulkomaalainen, jolle pitäisi keksiä töitä ja kommunikointi ei aina onnistu. Kyllä se siitä paranee, luulen että kaikki odottelivat jo uuden vuoden lomiaankin. Tuntuvat mukavilta ihmisiltä kuitenkin, osa yrittää keskustella ja lounaan syömme aina yhdessä. Uskon että hyvä tästä tulee kunhan aikaa vierähtää.

Nyt vetäydyn minäkin Uuden Vuoden viettoon ja myöhemmin kunhan videot ovat ladatteen youtubeen, saatte esimakua traditionaalista taisteluista ja musikiista. Kuvasin Namsan puistossa heitä mutta kiireiden vuoksi en videoita aiemmin nettiin saanut.

Muistuttelen vielä katsomaan myös noi sivupalkin linkit valokuvista sekä englanninkielinen blogi muusta kuin vapaaehtoistyöstä Koreassa!